Tarja Sundell kirjoittaa siitä, kuinka arkeologisen ja geneettisen aineiston mukaan Suomessa on ollut ainakin yksi populaation pullonkaula neoliittisella kivikaudella. Tämä pullonkaula vaikuttaa yhä meidän geneettiseen monimuotoisuuteemme – tuhansien vuosien jälkeen. Pääkirjoituksessa Petteri Taalas kuvaa, millaisia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen Suomelle tarjoavat. Briitta Koskiaho jatkaa uudessa artikkelissaan sosiaalisen kysymyksen ratkaisun pohtimista (vrt. Tieteessä tapahtuu 1/2015). Hän puolustaa kumppanuuksien sosiaalipolitiikkaa, vaikka vastuutaan julkinen valta ei voi luovuttaa muille.

Risto Heiskala käy kirjoituksessaan läpi yhteiskuntatutkimuksen vaikuttavuuden muotoja. Hän kysyy, olemmeko luoneet yliopiston, joka suuntaa kaikki liikenevät resurssit normaalitieteellisen tutkimukseen kunniahimoisemman tutkimuksen, opetuksen ja ympäröivää yhteiskuntaa hyödyttävän toiminnan kustannuksella.

Tieteessä tapahtuu -lehti ilmestyy sekä painettuna että verkossa. Lue lehden tuoreet uutiset  verkosta.