Pohjoismaat ovat toteuttamassa yhteistä julkaisukanavarekisteriä tutkimuksen arvioinnin tarpeisiin. Suomessa, Norjassa sekä Tanskassa on käytössä julkaisukanaviin perustuva laskennallinen indikaattori osana kansallista tutkimusorganisaatioiden valtionrahoitusjärjestelmää. Ruotsissa, Islannissa tai Färsaarilla ei tällä hetkellä ole julkaisuluokituksiin perustuvaa rahoitusjärjestelmää, mutta näissä maissa ollaan kiinnostuneita hyödyntämään julkaisutietoja erilaisiin analyyseihin, ja joissakin ruotsalaisissa yliopistoissa käytetään jo nykyään muiden maiden luokituksia paikallisesti.

Koska tiede on kansainvälistä, luonnollisesti suuri osa eri maissa luokitelluista foorumeista on samoja (noin 15 000 julkaisukanavaa). Bibliografisten ja bibliometristen tietojen tuottamisessa ja ylläpidossa tehdään siis tällä hetkellä paljon päällekkäistä työtä. Eri maiden välillä on joitakin eroja esimerkiksi tasoluokkien määrässä sekä julkaisukanavien vertaisarviointia, toimituskuntaa ja paikallisuutta koskevissa kriteereissä, mutta yhteisen julkaisukanavarekisterin hyödyt ovat selvät. Yhteistyön tavoitteena on jakaa metatietojen ylläpitoon liittyviä kustannuksia, parantaa datan laatua ja yhteensopivuutta sekä helpottaa kansallisten ja kansainvälisten vertailevien analyysien tekemistä.

Tarkoituksena on, että tiedot kolmen maan julkaisukanavaluetteloista kootaan ja yhdistetään uudessa tietokannassa. Tämä muodostaa yhteisen resurssin, jota kukin maa voi hyödyntää harkintansa mukaan omien arviointiensa tukena. Yhteinen tietokanta vähentää tarvetta Julkaisufoorumissa tehtävälle manuaaliselle työlle ja mahdollistaa ajantasaisen tietojenvaihdon esimerkiksi kunkin maan antamista tasoluokista.

Yhteistyömahdollisuuksia on kartoitettu pohjoismaisissa tapaamisissa vuodesta 2012 alkaen. Helsingissä syksyllä 2014 järjestetyssä tapaamisessa perustettiin työryhmä laatimaan ehdotus yhteispohjoismaisen julkaisukanavarekisterin (”Nordic list”) perustamiseksi. Työryhmä käynnisti projektisuunnitelman valmistelun Bergenissä tammikuussa 2015, ja vuoden kuluessa sovittiin projektin toteutuksesta. Hankkeelle saatiin rahoitusta NordForskilta. Koordinoinnista ja teknisestä toteutuksesta vastaavaksi tahoksi valittiin Norsk samfunnsvitenskapelig datatjeneste (NSD), jolla on kokemusta mm. European Reference Index for the Humanities and Social Sciences eli ERIH PLUS -tietokannan ylläpidosta. Eri maiden edustajista koostuva tekninen työryhmä aloittaa työnsä helmikuussa.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Suomesta, Styrelsen för Forskning og Innovation – Uddanelses- og Forskningsministeriet Tanskasta, Norsk samfunnsvitenskapelig datatjeneste, Universitets- og Høgskolerådet sekä Publiseringsutvalget Norjasta, Vetenskapsrådet ja Kungliga biblioteket Ruosista sekä RANNIS - Rannsóknamiðstöð Íslands Islannista.
 

Yhteispohjoismaisen julkaisukanavarekisterin taustoja ja käyttötarkoituksia käsitellään myös Gunnar Sivertsenin artikkelissa ”Data integration in Scandinavia” (Scientometrics (2016) 106: 849–855).