110-vuotias Suomen Metsätieteellisen Seura toimii edelleen metsäntutkijoiden ja muiden metsäntutkimuksesta kiinnostuneiden yhdyssiteenä ja metsäntutkimuksen tulosten tunnetuksi tekijinä.

Metsätieteellisen seuran toiminta jakautuu kolmeen pääasiaan: julkaisutoimintaan, yleisötilaisuuksien järjestämiseen ja uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tukemiseen etenkin apurahojen avulla. Metsätieteellisen seuran yhteydessä toimii viisi tieteenalakerhoa, jotka kokoavat yhteen metsätieteiden eri osa-alueista kiinnostuneita tutkijoita ja tieteen soveltajia. Kerhot järjestävät omaa ohjelmaansa emoyhdistyksen tuella. Niiden ohjelmaan kuuluu myös tieteellisiä seminaareja, maastoretkeilyjä ja opintomatkoja ulkomaille.

Historia

Arvovaltainen joukko metsätieteilijöitä ja metsäalan vaikuttajia kokoontui 29.4.1909 Aleksanterin-Yliopiston metsätieteellisellä laitoksella Kirkkokadulla. Mukana oli muun muassa Metsähallituksen ylitirehtööri P.W. Hannikainen (puheenjohtaja), senaattori ja metsäneuvos T.A. Heikel ja eläintieteen professori J.A. Palmén. Tilaisuuden oli kutsunut koolle dosentti A.K. Cajander, myöhemmin mm. kolminkertainen Suomen tasavallan pääministeri.

Kokous päätti perustaa Suomen Metsätieteellisen Seuran, jonka tehtäväksi määriteltiin ”työskennellä metsätieteen kehittämiseksi Suomessa, ollen yhdyssiteenä niiden henkilöiden välillä, jotka tutkivat kotimaista metsätaloutta ja sen perusteita sekä sen suhteita muihin talouden haaroihin”.

Avoimen julkaisemisen edelläkävijä

Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisutoiminta alkoi kansainvälisenä vuonna 1913, kun seuran oman julkaisusarja Acta Forestalia Fennica julkaistiin saksaksi. Sen jälkeen julkaisutoiminta oli monikielistä vuoteen 1994 asti, jolloin Silva Fennicaan koottiin englanninkielinen kansainvälinen metsätieteellinen julkaiseminen. Sen rinnalla alettiin julkaista Metsätieteen aikakauskirjaa, jonka artikkelit on kirjoitettu kotimaisilla kielillä. Samana vuonna aloitettiin Silva Fennican artikkeleiden abstraktien julkaisu Internetissä vapaasti luettavina ja vuodesta 1998 aloitettiin molempien sarjojen artikkeleiden kokotekstien julkaisu vapaasti luettavana ensimmäisinä metsätieteiden julkaisusarjoina maailmassa.

Vuonna 2005 metsätieteellinen seura perusti yhdessä Helsingin ja silloisten Joensuun yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa Dissertationes Forestales ‑sarjan, johon kootaan Suomessa puolustetut metsätieteiden väitöskirjat. Sarjan verkkoversio on ollut alusta alkaen vapaasti luettava.

Yli 100 vuotta kansainvälistä julkaisemista: Suomen Metsätieteellisen Seuran ensimmäinen tieteellinen julkaisu raportoi suomalaisen metsäntutkimuksen tuloksista saksaksi vuonna 1913. Viimeisin painettu julkaisu, Silva Fennica ‑sarjan erikoisnumero 51(1B) vuonna 2017 käsitteli maailman kuivien alueiden maankäytön ongelmia.
 

Apurahatoiminta

Vuosien saatossa metsätieteen ystävät ovat tehneet Suomen Metsätieteelliselle Seuralle merkittäviä lahjoituksia, jotka on rahastoitu. Metsätieteellinen seura jakaa vuosittain rahastojen tuotosta apurahoja tutkijanuran alkuvaiheessa oleville tutkijoita. Apurahoja voi saada tutkimustoimintaan tai kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin. Apurahat myönnetään usein lupaavan väitöskirjan loppuvaiheeseen tai uuden tutkimusidean ensimmäisenä rahoituksena. Monet lahjoittajat ovat ilmaisseet tahtonaan suomalaisen metsätieteen tukemisen.

Yleisötilaisuudet

Monet metsäalan toimijat tuntevat Suomen Metsätieteellisen Seuran etenkin vuosittaisesta Metsätieteen päivästä, joka kokoaa yhteen metsäntutkijoita ja metsätieteen soveltajia. Tilaisuudessa käsitellään joka vuosi jotain ajankohtaista metsäalan teemaa tutkimustiedon valossa. Metsätieteellinen seura järjestää myös teemaseminaareja, joissa pureudutaan johonkin ajankohtaiseen puheenaiheeseen tieteen näkökulmasta. Viime vuosina on käsitelty mm. nykyistä metsälakia, kun se oli vielä valmisteltavana, ja avoimen tieteen haasteita metsäntutkimukselle.

Viime vuosina metsätieteellinen seura on osallistunut Tieteen päiville, Tieteiden yöhön ja Helsingin kirjamessuille. Metsätieteellinen seura on ollut mukana myös kansainvälisten tieteellisten kokousten järjestämisessä Suomessa ja metsäntutkimusorganisaatioiden kansainvälisen unionin (IUFRO) puitteissa myös ulkomailla.

Retkeilyt kuuluvat olennaisena osana metsäntutkijoiden tapaamisiin. Kun Suomen Metsätieteellinen Seura oli mukana järjestämässä rakenteellis-toiminnallisten kasvimallien kokousta Saariselällä, paikalle kerääntyneet mallintajat vietiin tutustumaan myös 700-vuotiaaseen inarilaiseen metsään.

Lue lisää Suomen Metsätieteellisen Seuran verkkosivuilta.