Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Kirsi Lehdolle teoksesta Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä (Ursa). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai Christer Lindholm kirjasta Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin (Vastapaino).

Vuoden tiedekirja -palkinnon tarkoituksena on nostaa esille ansiokasta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta. Palkinnolla halutaan kannustaa tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2019 raatiin kuuluivat professori Tuomas Forsberg, professori Minna Palmroth ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand. Raadin sihteerinä toimi Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki.

Vuosittain jaettavan palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon.

Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen. Vuoden tiedekirjan kriteereitä ovat aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo sekä teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan täytyy perustua tutkimukseen, ja parhaimmillaan teoksesta välittyy myös hyvä tieteellinen synteesi.

Palkintoraati perehtyi huolellisesti noin 75:een vuonna 2019 ilmestyneeseen tieteelliseen teokseen, joista kymmenen valikoitui finaaliehdokkaiksi. Joukko koostui monografiatutkimuksista, pamfleteista, kokoavista yleisesityksistä ja aiemman tutkimuksen popularisoinneista. Valintaperusteissa korostettiin tänä vuonna aiheen ajankohtaisuutta ja sitä, mitä kannattaisi lukea juuri nyt. Raati kiinnitti arvioissaan huomiota sisällön yllätyksellisyyteen sekä siihen, kuinka teos pystyy avartamaan lukijansa maailmankuvaa.

Palkintolautakunnan perustelut

Kirsi Lehto: Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä (Ursa 2019). Vuoden tiedekirja 2019

Kirsi Lehdon Astrobiologia kertoo mahtavan tarinan planeetta Maan elämästä. Kirja on läpivalaisu siihen, miten elämä on syntynyt maapallolla, miten yksinkertaisista eliöistä on tullut yhä monimutkaisempia ja lopulta ajattelevia olentoja sekä millaisissa olosuhteissa elämä on kehittynyt. Tieteelliset faktat soljuvat helppolukuisesti ja loogisen tarinan muodossa lukijan eteen muodostaen lopulta ihmetystä ja kunnioitusta herättävän lukuelämyksen. Suomalaisia hemmotellaan, sillä kovin montaa yhtä sujuvasti kirjoitettua ja kaunista kokonaisuutta astrobiologian alalta ei ole kansainvälisestikään ilmestynyt. Kirjan luettuaan lukija jää ihmettelemään, miten uskomattoman paljon tutkijat ovat saaneet selville elämästä maapallolla.

Kuva: Jaana Tihtonen.

Mutta mitä on astrobiologia? Lehto määrittelee sen lähestymistavaksi, joka liittyy biologiaan, kemiaan, geofysiikkaan, geologiaan, fysiikkaan ja tähtitieteeseen – sekä filosofiaan, sillä elämän löytyminen maailmankaikkeudesta olisi tietenkin ihmiskunnalle valtavan merkittävää: emme olisi yksin. Nimestään huolimatta suurin osa kirjasta käsittelee näitä kotoisia tieteitä maapallolla, mutta lopuksi spekuloidaan elämästä muualla avaruudessa.

Lehdon tärkeimpiä viestejä on, miten monimutkaisen ja vuorovaikuttavan kokonaisuuden maapallo tarjoaa elämälle ilmastollaan ja geofysiikallaan. Tätä kokonaisuutta ihmisen toiminta voi nyt horjuttaa. Kirja on potentiaalinen klassikko, ja se soveltuu monenlaiselle lukijalle aina lukiolaisesta elämänjanoisiin senioreihin.

Kirsi Lehto on filosofian tohtori, joka on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa.

Christer Lindholm: Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin (Vastapaino 2019). Kunniamaininta

Christer Lindholm kertoo kirjoittaneensa kirjan vastareaktiona niille enemmän tai vähemmän ylimielisille analyyseille, jotka ovat hallinneet julkista keskustelua niin Brexit-äänestyksestä, Trumpin vaalivoitosta kuin oikeistopopulistien suosiosta yleisemminkin. Teos on äärimmäisen ajankohtainen ja auttaa ymmärtämään paitsi taloutta myös politikkaa. Se taustoittaa markkinoiden tehokkuuteen uskovan, Lindholmin markkinafundamentalismiksi kutsuman ajattelutavan nousun Thatcherin johtamasta Isosta-Britanniasta meidän aikamme hallitsevaksi ideologiaksi länsimaissa. 

Kuva: Jaana Tihtonen.

Oikeistopopulismin kannatus voidaan Lindholmin mukaan nähdä reaktiona globalisoituneen talouden ja kaventuneen kansallisen demokratian väliseen ristiriitaan. Kirja esittää myös alustavia ratkaisuja tilanteeseen: ristiriitaa voitaisiin lieventää kansainvälisen yhteistyön avulla. Kirja on kirjoitettu tiiviisti argumentoiden, ja se pitää lukijan otteessaan alusta loppuun.

Christer Lindholm on kauppatieteiden tohtori, joka on toiminut tutkijana Åbo Akademissa.

Palkinnonsaaja on toimittaja Anna-Liisa Haavikon haastateltavana Tiedeklubilla Manalassa (Dagmarinkatu 2) keskiviikkona 25.3.2020 klo 17. Keskustelu on seuraavana päivänä kuunneltavissa podcastina SoundCloudissa.

Lisätietoja

Ilari Hetemäki
Viestintäpäällikkö
Tieteellisten seurain valtuuskunta
puh. 050 363 4416
ilari.hetemaki(at)tsv.fi