Avoimen tieteen koordinaatio täyttää vuosia
Kuva: TSV, CC BY
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio, tuttavallisemmin AVOTT, juhlistaa toukokuussa 2023 viisivuotissyntymäpäiväänsä.
Avoin tiede on kansainvälisesti merkittävä liike, joka pyrkii saattamaan tutkimuksen ja sen tuotokset mahdollisimman avoimesti saataville niin tutkijoille kuin yhteiskunnalle laajemmin. Perusajatus on, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen tuotosten pitäisi olla tasavertaisesti kaikkien saatavilla.
Avoimesti saatavilla olevia tutkimusjulkaisuja voidaan hyödyntää päätöksenteossa, ja tutkimuksen pohjalta tehdyt avoimet oppimateriaalit mahdollistavat kansalaisten jatkuvaa oppimista. Tutkimuskäyttöön kehiteltyjä avoimia ohjelmistoja ja algoritmeja voidaan hyödyntää myös liiketoiminnassa ja innovaatioissa.
Suomessa avoimen tieteen edistämistä tukee AVOTT-koordinaatio, joka perustuu vahvasti koko tutkimusyhteisön yhteistyölle. Mukana koordinaatiossa ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot sekä arkistot. Kokonaisuuden hallinnasta huolehtii nelihenkinen sihteeristö, joka toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
Mistä kaikki alkoi?
Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation juuret ovat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 2014–2017 vetämässä Avoin tiede ja tutkimus -hankkeessa. Hankkeen toiminta perustui ministeriöiden, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien laajapohjaiseen yhteistyöhön.
Jotta Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen tulokset eivät jäisi hyödyntämättä, kesällä 2017 yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI aloitti OKM:n tuella oman Avoin tiede ja data (ATD) -hankkeensa. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten tutkimusyhteisö voisi jatkaa avoimen tieteen edistämistä myös jatkossa.
Samoihin aikoihin ATD-hankkeen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö etsi vaihtoehtoja, mikä taho tutkimusyhteisössä voisi jatkaa suomalaisen avoimen tieteen edistämistä.
Selkeäksi vaihtoehdoksi esiin nostettiin Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), joka oli jo aikaisemmin profiloitunut etenkin avoimen tutkimusjulkaisemisen edistäjänä. TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen oli mukana ATD-hankkeessa, jonka lopputuotoksena 28.5.2018 julkistetussa toimenpideohjelmassa todettiin tarve avoimen tieteen koordinaatioelimelle.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristöä: Jonni Karlsson, Hanna Lahdenperä, Marita Kari ja Ilmari Jauhiainen. Kuva: Anne Haapanen / TSV, CC BY
Koordinaatioelimen organisoinnista vastuun otti TSV:lle perustettu Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö.
Alussa AVOTT-sihteeristöön kuului ainoastaan kehittämispäällikkö (myöhemmin pääsihteeri) Henriikka Mustajoki, mutta jo syyskuussa 2018 sihteeristöön palkattiin suunnittelija (myöhemmin asiantuntija) Ilmari Jauhiainen. Sihteeristön kansainvälisten vastuiden kasvaessa palkattiin huhtikuussa 2019 toinen suunnittelija, jota tehtävää nykyään hoitaa asiantuntija Hanna Lahdenperä. Viimeisin lisäys sihteeristön vakituiseen päälukuun on toukokuussa 2022 mukaan tullut asiantuntija Marita Kari, jonka vastuualueeseen kuuluu erityisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen seuranta.
Pääsihteerin toimivapaan aikana sihteeristössä on työskennellyt suunnittelijana Jonni Karlsson. Lisäksi asiantuntija Elina Koivisto työskentelee ROSiE (Responsible Open Science in Europe) -hankkeessa, jossa yhdistyy avoin tiede ja tutkimusetiikka.
Kansainvälisesti ainutlaatuinen työskentelytapa
AVOTT-koordinaation ensimmäisiä konkreettisia tuotoksia on Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Julistus asettaa suomalaiselle tutkimusyhteisölle vision, jonka mukaan avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea. Sen lisäksi, että avoin tiede ja tutkimus tukevat tutkijoiden tutkimustuotosten vaikuttavuutta, ne myös edistävät tutkimuksen laatua. Lisäksi visiossa suomalainen tutkimusyhteisö nähdään avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation ylpeyden aihe on, että julistuksen on allekirjoittanut 72 korkeakoulua, tutkimuslaitosta ja tutkimusyhteisön toimijaa sekä 85 yksityishenkilöä.
Julistuksen visio onkin hyvällä tiellä: AVOTT-koordinaation tapa tuottaa kansallisia linjauksia koko tiedeyhteisön avulla on kansainvälisesti ainutlaatuista. Sen sijaan, että ministeriö, rahoittaja tai muu taho asettaisi tiedeyhteisölle tavoitteet ylhäältäpäin, tiedeyhteisö luo omat avoimen tieteen toimintaperiaatteensa.
”Se, että suomalainen korkeakoulu- ja tiedeyhteisö otti nopeasti vastuun avoimen tieteen edistämisestä ja toimintaperiaatteiden luomisesta, osoittaa korkeakoulu- ja tiedeyhteisön vahvuuden ja kyvyn toimia yhdessä, ratkoa ongelmia ja luottaa toisiinsa,” TSV:n toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen kertoo tiedeyhteisön onnistuneesta yhteistyöstä avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseksi Suomessa.
Toinen ylpeyden aihe on osaava ja omistautunut asiantuntijaverkosto, joka viiden vuoden aikana on rakentunut. Verkoston jäsenet osallistuvat avoimen tieteen kansallisten linjausten yhteiskehittämiseen ja näin mahdollistavat koko AVOTT-koordinaation toiminnan.
“Olemme onnistuneet luomaan asiantuntijaverkostosta yhteisön, joka yhdessä keskustellen osaa ratkoa kiperimmätkin esteet avoimen tieteen edistämisessä. Suurin kiitos AVOTT-koordinaation onnistumisesta kuuluu ehdottomasti kaikille verkoston jäsenille”, AVOTT-sihteeristön asiantuntija Ilmari Jauhiainen toteaa.
Tällä hetkellä verkostoon kuuluu lähes 400 asiantuntijaa, jotka edustavat yli 40 organisaatiota ja toimijaa.
Eduskuntavaalien 2023 alla Professoriliiton puheenjohtaja Jukka “Jups” Heikkilä (oikealla) juonsi paneelikeskustelua avoimen tieteen rahoituksesta. Vasemmalta Atte Harjanne (Vihreät), Mervi Katainen (Kokoomus), Ville Jalovaara (SDP) ja Veronika Honkasalo (Vasemmistoliitto). Kuva: Anne Haapanen / TSV, CC BY
Toimintasuunnitelmasta tutkijoiden arkeen
Viiden vuoden aikana AVOTT-koordinaation toiminta on vakiintunut ja löytänyt paikkansa tiedeyhteisössä. Koordinaatio on tämän myötä saanut pysyviä kansallisia tehtäviä, kuten avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta, jonka avulla tarkastellaan linjausten toteutumista.
Juhlavuonna 2023 valmistuu myös ensimmäinen versio avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurista, jossa kartoitetaan avoimen tieteen keskeisten toimijoiden valmiuksia ja olosuhteita, joita avoin tiede edellyttää toteutuakseen. Viitearkkitehtuurissa sanoitetaan esimerkiksi, millaisia palveluita tutkimusorganisaatioiden pitäisi tarjota tutkimusjulkaisuja tai oppimateriaaleja avaaville tutkijoille.
AVOTT-koordinaatio on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten vuosien aikana tiedeyhteisö on määritellyt itselleen kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteet ja niihin vaadittavat toimet. Seuraavaksi on aika vahvistaa ja tukea avointa tiedettä käytännössä, tutkijoiden jokapäiväisessä työssä.
Tärkeä askel tähän suuntaan on uutta vauhtia saanut yhteistyö tieteellisten seurojen kanssa: Avoin tiede tieteellisille seuroille -työryhmä suunnittelee ohjeistuksia avoimuuden eri osa-alueiden edistämiseen. Ja jos avoin tiede askarruttaa, vastauksia voi saada Kysy avoimesta tieteestä -artikkelisarjan kautta.
AVOTT-koordinaation toimintaa voi seurata tilaamalla avoimen tieteen uutiskirjeen, joka ilmestyy kerran kuussa. Siihen kootaan keskeisimmät avoimen tieteen linjaukset, tapahtumat ja uutiset. Koordinaation löytää myös Twitteristä ja Facebookista.
Lue lisää:
